Minua ihmetyttää suuresti ihmisten pakkomielteisyys kiltteydestä. Haetaan mukavia ja kilttejä ihmisiä. Kertokaa minulle mistä näitä saa? Se kuka tässä ja nyt väittää, ettei ole koskaan sanonut pahaa sanaa kenestäkään, ottakaan yhteyttä minuun. Minä en nimittäin usko.
No, onhan niinkin, että on olemassa niitä ihan aidosti ilkeitä ihmisiä. Jotka ovat ilkeitä kaikille ja ilman mitään syytä. Onhan sellaiset ihmiset rasittavia, mutta sellaisiakin pitää sietää. Kunhan tajuaa, ettei itsessä ole mitään vikaa, toisen luontoon vaan kuuluu olla ilkeä. Sellainenkin pistää välillä ihmettelemään - jos osaa olla ilkeä, pitäisi osata olla myös mukava.
Niinkin kulunut fraasi kuin "kohtele muita niin kuin haluat itseäsi kohdeltavan" pitää äärettömän hyvin paikkansa. Kyllä sen on tässä vaiheessa jo huomannut. Mutta se on oikeasti hyvä asenne. Minä en ole moniakaan tuntemiani ihmisiä puheissa säästellyt ja luulempa että minuakin on useimmiten haukuttu, ei tosin päin naamaa. Minäkään en tälläisiä "totuuksia" päin naamaa viljele, sillä en kuitenkaan kuulu näihin täysin ilkeisiin ihmisiin. Kerron juttuja ihmisille, joihin oikeasti luotan ja tiedän, ettei juttu lähde leviämään ellen minä niin halua.
Siispä toivoisin, että kaikki ottaisivat edellä mainitun asenteen. Se helpottaa huomattavasti. Ja kenenkään on turha väittää olevansa niin hyväsydäminen, ettei puhuisi kenestäkään mitään huonossa mielessä. Mutta jos jostakin puhuu p***** (näin hienosti laitettuna), kannattaa huomioida omatkin vikansa. Kun myöntää ne, voi minun mielestäni ihan hyvillä mielin miettiä toistenkin vikoja.
Ja älkää nyt ymmärtäkö väärin: en todellakaan yritä tässä ketään rohkaista haukkumiseen ja pahan puhumiseen, vaan siihen, että myöntää tekevänsä niin ;)
Kommentit