Pelko on varmaan suhteellisen tuttu tunne kaikille. Pelkoja on kaikenlaisia. Joku pelkää itsensä nolaamista, joku pelkää pimeää, joku ihmisiä. Pelkoja on myös todella omituisia, mutta emme voi laittaa mitään pelkoa toisen edelle. Jokainen pelko on yhtä "tärkeä" jos ymmärrätte mitä tarkoitan.
Mutta pelon ei tarvitse olla aina läsnä. Pelko saattaa olla piilevä ominaisuus, ihan jossain tuolla syvällä sisällä. Normaali elämässä se ei edes tule esille. Mutta onko sitä olemassakaan ihmistä, joka ei pelkäisi mitään? Kyllä näin voisi sanoa, mutta uskon kuitenkin tuohon edelliseen, että näidenkin pelottomien ihmisten pelko on siellä jossain.
Mitä minä pelkään? En tavallaan mitään. Mutta tiedättehän sen tunteen, kun pelkää jäävänsä yksin? Se pelko hiipii joskus, hyvin harvoin kylläkin, mieleeni. Pelko täyttää pääni, ja ajattelen, että entä jos ne välitäkään. Pelko kumpuaa jostain alitajunnastani, koska tiedän, tai ainakin toivon, etten jää yksin. Normaalisti minulla ei ole edes tälläisiä tuntemuksia. Pelko on outo tunne, se kannattaa häätää pois. Pelon kanssa ei kannata ystävystyä, sillä se roikkuu kiinni pitkään.
Mitä sinä pelkäät?
Kommentit